Valikko Sulje

Purenta

Arviolta jopa puolet aikuisista kärsii eriasteisista purentaan liittyvistä vaivoista. Tällaisia vaivoja ovat muun muassa leukanivelten naksuminen, puremalihasten kivut, leuan liikehäiriöt ja väsyminen, toistuvat päänsäryt, niska-hartiaseudun säryt, korvaoireet, huimaus, puutumiset kasvojen alueella ja arkuus pään alueella. Hampaiden voimakas kuluminen ja paikkojen jatkuva lohkeilu voivat olla merkkejä purentaongelmasta.

Purentalihaksia on neljä paria; puremalihas (m. masseter), ohimolihas (m. temporalis), sisempi siipilihas (m. pterygoideus medialis) ja ulompi siipilihas (m. pterygoideus lateralis). M. masseter on voimakas puremalihas, jonka tehtävänä on tuottaa tarvittava voima tehokkaaseen pureskeluun. 

Supistuessaan lihas nostaa alaleukaa ylös. Ohimolihas sen sijaan voidaan jakaa anterioriseen, mediaaliseen ja posterioriseen osaan lihassäikeiden suunnan ja tärkeimmän funktion mukaan. Ohimolihaksen päätehtävä on suun sulkeminen. Sisempi siipilihas toimii suun sulkemisliikkeessä, mutta se on aktiivinen myös protruusiossa eli leukaa eteenpäin tuodessa. Ulompi siipilihas voidaan jakaa kahdeksi erilliseksi lihakseksi, sillä sen osilla on melkein päinvastaiset funktiot. Alempi ulompi siipilihas (inferior pterygoideus lateralis) kiinnittyy nivelnastaan ja on aktiivinen avausliikkeessä ja viedessä leukaa eteenpäin. Lihasparin supistuessa nivelnasta liikkuu alaspäin ja leuka työntyy eteen. Ylempi ulompi siipilihas (superior pterygoideus lateralis) sen sijaan on aktiivinen pidettäessä hampaita vastakkain, purtaessa hampaita yhteen sekä jauhamisliikkeessä. Suun avausliikkeessä tärkeimmät lihakset ovat ulompi siipilihas ja alaleukalihaksen taaempi osa. Sulkijalihaksiin kuuluvat ulompi puremalihas, sisempi siipilihas sekä ohimolihas. 

Temporomandibulaarinivel sijaitsee ohimoluun ja alaleukaluun välissä alaleukaluun nivelnastan työntyessä ohimoluun nivelkuoppaan. Se on ihmisen käytetyin nivel työskennellen ihmisen pureskeltaessa ja suuta liikuteltaessa. Nivelkuopan ja sen etuosan eli eminentian pinnassa on nivelrustoa ja välissä välilevy eli diskus. Ulompi siipilihas kiinnittyy sekä nivelnastan etupintaan että diskuksen etuosaan, vetäen diskusta eteenpäin suun avausliikkeen aikana. Toimintahäiriön seurauksena välilevy saattaa liukua paikoiltaan (useimmiten) liian eteen anteriorisesti, mikä aiheuttaa kipua suuta liikuteltaessa. Jos suuta sulkiessa kuuluu esimerkiksi klikkaus, nivelnasta ikään kuin pomppaa suuta sulkiessa siten ettei välilevy asetukaan nivelnastan ja kuopan väliin, vaan jää liian eteen. 

Purentaelimen koostuessa niin monesta eri osasta, myös sen toimintaan liittyvät häiriöt voivat olla moninaisia ja syntymekanismi on harvoin yksinkertainen. Toimintahäiriöt luokitellaan lihasperäisiin, nivelperäisiin sekä näiden yhdistelmiin. Lihasperäiset toimintahäiriöt ovat lihaksista lähtöisin eikä niiden yhteydessä todeta muutoksia nivelen sisäosissa. Nivelen toiminnan muutokset, kuten liikerajoitukset ja epäsymmetriset avaus- ja sulkuliikkeet ovat kuitenkin yleisiä lihasperäisten toimintahäiriöiden kroonistuessa. Lihasperäisistä puremalihasten toimintahäiriöistä kärsivien potilaiden yleisin vaiva on lihaskudoksesta peräisin oleva kipu. Useimmiten toimintahäiriöt näkyvät

alaleuan liikeratojen pienenemisenä. Kun lihaskudos on vahingoittunut esimerkiksi liiallisesta käytöstä, mikä tahansa supistus tai venytys voi lisätä kipua. Tällöin vastavaikuttajalihakset rajoittavat liikerataa suojellakseen vahingoittunutta kohtaa. Kliinisesti tilanne näyttää useimmiten siltä, että potilaan suun avausliike on rajoittunut, mutta monissa tapauksissa tilanne ratkeaa palauttamalla lihasten ja nivelpintojen toimintaa manuaalisten käsittelyiden tai harjoitteiden avulla normaaliksi.

Apua on saatavissa, mutta on tärkeää huomioida tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa laajemmin, sillä usein purennassa ilmenevät oireet ovat merkki monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Vastaanotolla on syytä tutkia tarkemmin lantion, lannerangan, rintarangan ja kaularangan toimintaa, koska liikeketjussa alempaa tulevilla toimintahäiriöillä on merkitys myös ylemmäs liikeketjuun, aina purentaan saakka. Lihas- ja hermokipuja lievitetään sekä manuaalisesti nivel- ja pehmytkudosmobilisointien ja hieronnan, ja tarvittaessa harjoitteiden avulla. Tavoitteena on pysyvän helpotuksen saaminen tilanteeseen, joten heti tilanteen salliessa ohjataan spesifien harjoitteiden lisäksi usein myös erilaisia koko kehon asentokontrolliin liittyviä harjoitteita. Fysioterapeutti Kati tai hieroja Jouni pyrkii palauttamaan leuan toiminnan normaaliksi, lievittämään kipuoireita ja tätä kautta parantamaan elämänlaatua. 

Varaa aikasi tästä