Valikko Sulje

Kaularangan eli niskan kivut

Kaularanka muodostaa luisen suojan selkäydinkanavasta muualle elimistöön johtavalle hermotukselle. Se kannattelee päätä ja mahdollistaa pään kierto- ja kääntöliikkeet. Kaularangassa voi olla kulumaa, tulehduksia, välilevyjen ongelmia ja vammoista aiheutuvia vaivoja. Yleisiä ovat liikehäiriöistä ja liikkeen kontrollin häiriöstä johtuvat toimintahäiriöt, ja niistä aiheutuvat lihasjännitykset, mahdolliset puutumiset yläraajoihin tai kasvojen alueelle ja kivut tai säryt yläraajoihin, kasvojen alueelle, kaularangan tai hartian lihaksistoon, päähän tai esimerkiksi korvaan.  

Kaularangan kuluma tarkoittaa nikamien ja niiden välilevyjen rappeutumista ja madaltumista. Kulumamuutoksia ilmenee kaikilla iän myötä. Tämä johtaa nikamien välisten nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja selkäydinkanavasta lähtevien hermojuurten aukkojen ahtautumiseen. Tyypillisiä kulumaoireita ovat kaulan ja niskan liikkeiden jäykkyys, rajoitukset ja kivut. Kivuista aiheutuva lihasten jännitys lisää puolestaan kipua. Liikuteltaessa niskasta saattaa myös kuulua rutinaa. Kulumasta aiheutuvat ahtautuvat hermojuurten aukot saattavat puristaa yläraajoihin ja käsiin kulkevaa hermotusta, joka tuntuu pistelynä ja puutumisena sekä joskus myös tunnottomuutena tai alueen lihasten heikkoutena.

Kulumapotilaan on tärkeää löytää hyvät työ- ja lepoasennot. Asentojen lisäksi kaularangan syviä lihaksia on aiheellista vahvistaa ja rankaa on hyvä käsitellä manuaalisesti nikama- ja nivelkäsittelyiden, hieronnan, faskiakäsittelyiden ja lämpöhoitojen esimerkiksi kuumakivihieronnan avulla, jotta liikelaajuus lisääntyisi, ja yhdessä samaan aikaan toteutetun lihasharjoittelun kanssa toimintakyky paranisi.

Kaularangan välilevyn pullistuma on tila, jossa nikamien välilevyn sisus pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen selkäydinhermojen ärtymisestä johtuvaa kovaa kipua. Kipu tuntuu kaulan alueella niskassa ja hartioissa säteillen ja aiheuttaen puutumisoireita toiseen yläraajaan ja mahdollisesti sormiin asti. Kipu voi voimistua vähitellen tai ilmetä nopeasti. Niin kutsuttu piiskanisku eli whiplash-vamma syntyy tyypillisesti kun pää heilahtaa piiskamaisesti nopeasti ääriasennosta toiseen. Vammasta syntyvä niskakipu, saattaa ilmetä vasta joitakin tunteja onnettomuuden jälkeen. Lisäksi voi olla päänsärkyä ja särkyä rintarangan alueella ja lapojen välissä, sekä yläraajoissa. Niskan alueen kuormittavaa harjoittelua ei suositella akuutin niskakivun hoidoksi eikä heti vamman jälkeiseen kuntoutukseen. Välilevyn akuutin repeämän ja tyrän seurauksena kaularangan kuormituksen sieto on heikentynyt. Tilanne rauhoittuu tavallisesti parin kuukauden kuluessa, jolloin spesifi niskalihasten harjoittelu voidaan maltillisesti aloittaa.

Asiakkaan on syytä hakeutua rankaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle, missä tarkoituksena on helpottaa kipua pitämällä muut nikamavälit liikkeessä, rauhoittaa hermostoa, helpottaa lihasjännitystä, ohjata nousujohteisesti stabiloivia eli niskaa tukevia harjoitteita jotta vaurioitunut alue saa rauhoittua. Vastaanotolla asiakkaalle kerrotaan tarkemmin mistä on kyse, ja selitetään miksi jokin tietty liikesuunta aiheuttaa kipua, millaisilla asennoilla kipua voidaan helpottaa ja millaisilla harjoitteilla turvallisesti vahvistaa. Oireita peilataan asiakkaan arjen toimintoihin, jotta hän oppii rankansa asennot ja liikkeet käytännön tasolla. Useinkaan hoito ei rajoitu pelkästään kaularankaan, vaan asiakkaan koko keho tutkitaan tarkemmin ja ryhtivirheitä pyritään korjaamaan myös alaraajoista tai lantiosta jotta kaularangalle onnistutaan luomaan mahdollisimman optimaaliset olosuhteet parantua. Venyttelyä on useimmiten syytä välttää neuraalikudosten ärsytyksen välttämiseksi.

Kivun helpottaminen edellyttää kuormittavaa ja spesifisesti niska-hartialihaksiin kohdistuvaa harjoittelua, minkä avulla pyritään normalisoimaan sekä lihaksen aineenvaihdunta että sen rakenne. Kivun väheneminen ja toimintakyvyn parantuminen liittyvät olennaisesti lihasten voimantuoton ja kestävyyden palautumiseen sekä segmentaalisen liikkeen kontrollin parantumiseen. Yleiskuntoa parantava aerobinen harjoittelu lisää lihasten verenkiertoa, mutta se ei tutkitusti vähennä niskakipuoireita verrattuna niska-hartialihasten voimaharjoitteluun. Harjoitusfysiologisesti ajateltuna harjoittelun tulee kohdistua riittävällä kuormituksella spesifisesti niskalihaksiin, kun pyritään korjaamaan paikallinen lihasatrofia ja lisäämään lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Toki ennen voimaharjoittelua on luotava optimaaliset olosuhteet harjoittelulle liikkuvuuden puolesta sekä segmentaalisen kontrollin osalta. 

Jo lyhytaikaisen, korkeintaan kolme kuukautta kestävän niska-hartialihasten harjoittelun on todettu lievittävän kipua ja parantavan kroonisesta niskakivusta kärsivien potilaiden koettua toimintakykyä. Niskalihasten voimantuotto paranee parhaiten kolme kertaa viikossa harjoitelleilla. Pysyvämpiä tuloksia on havaittu yli kolmen kuukauden harjoittelulla, sillä parin ensimmäisen kuukauden aikana harjoittelun vaikutus liittyy enemmän hermoston adaptaatioon kuin lihaksen fysiologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Puoli vuotta kestäneen harjoitusjakson on todettu vaikuttavan kliinisesti merkittävästi kipuun ja toimintakykyyn, ja vuoden kestäneen harjoitusintervention vaikuttavuus on ollut vielä suurempi. Niskan venyttelyhoitojen vaikuttavuus on osoitettu kroonisilla niskakipupotilailla vähäiseksi.

Harjoittelun vaikutus on riippuvainen harjoitusliikkeistä ja niiden intensiteetistä, niin hermoston kuin myös lihaskudoksen tasolla. Jos harjoitteiden kuormittavuus on vain 30 prosenttia kaularangan lihasten maksimivoimasta, ei merkittävää voimanlisäystä tapahdu. Harjoituksen kuormituksen tulee olla selvästi suurempi, jotta lihakseen saadaan aikaan myös rakenteellisia muutoksia. Kun harjoittelun intensiteetti on 80 prosenttia isometrisestä maksimivoimasta, on kroonisen niskakipupotilaan voimatason osoitettu nousevan jo yli terveiden verrokkien keskitason vuoden seurannassa. Ongelmana voimaharjoittelussa on kuitenkin se, että useinkaan kaularangan ja muun rangan ja esimerkiksi lavan ja olkapään kontrolli eivät toimi sillä tasolla, että voimaharjoittelua pystytään aloittamaan ennen kuin rangan liikekontrollia ja liikelaajuuksia on parannettu. 

Taustalla voi olla jo pitkään jatkunut liikkeen kontrollin häiriö tai liikehäiriö. Liikehäiriöillä tarkoitetaan rangan rajoittunutta liikettä. Liike voi olla rajoittunut ja kivulias yhteen tai useampaan liikesuuntaan. Tyypillisesti liikehäiriön aikana henkilöllä on voimakas lihasjännitys varsinkin taivutettaessa rankaa kivulloiseen liikesuuntaan. Välilevy, fasettinivel ja pehmytkudokset saattavat aiheuttaa kipua myös pitkittyneessä kaularankakivun vaiheessa, vaikkakin niiden aiheuttama kipu on yleensä äkillisen kivun syy. Liikehäiriöisen henkilön hoidon tavoite on normaalin kivuttoman liikkeen palauttaminen ja liikkeen pelkoa poistavien tekijöiden kumoaminen. Tarkasti kohdennettu ja asteittain harjoiteltu harjoitteluohjelma hyödyttää asiakasta. 

Liikehäiriöissä normaali fysiologinen liike on rajoittunut kivun vuoksi. Asiakkaat ovat hyvin tietoisia kivusta ja liikesuunnasta tai -suunnista, joissa kipua ilmenee. He pelkäävät kivuliasta liikesuuntaa, eivätkä halua tehdä provokatiivisia liikkeitä vaan pyrkivät välttämään kyseistä liikesuuntaa kokonaan (välttämiskäyttäytyminen). Yliherkkyys kivulle, virheelliset uskomukset, ja kivun kautta “toimiminen” johtavat kivun sentralisoitumiseen ja motorisen suojarefleksin vahvistumiseen. Pahimmillaan kipua aiheuttavan liikkeen jatkuva välttäminen johtaa siihen, että liikettä tuotetaan virheellisesti ja väärästä kohtaa, jolloin syntyy liikekontrollin häiriö. 

Liikkeen kontrollin häiriötiloissa kontrolli on heikentynyt oireilua aiheuttavassa liikesuunnassa, mutta samassa liikesuunnassa ei kuitenkaan ilmene liikerajoitusta, ja usein häiriötiloissa onkin tyypillistä, että potilaat käyttävät tiedostamattaan kaiken aikaa provokatiivisia asentoja ja liikemalleja. Asiakas ei kykene kontrolloimaan rangan asentoa staattisessa asennossa tai liikkeessä. Kyseessä on usein rankaa tukevien syvien lihasryhmien heikentynyt toiminta. Kipu voi ilmetä rangan liikkeen aikana, staattisen kuormituksen aikana tai vain taivutuksen liikeradan lopussa. 

Liikekontrollin häiriöissä kipua tuntuu esimerkiksi oireen saadessa alkunsa johonkin liikesuuntaan, rangan eteen- tai taaksetaivutukseen, sivutaivutukseen tai kiertoon. Tässä vaiheessa liike voi rajoittua, eli kyse on liikehäiriöstä. Jos ongelmaa ei saada ratkaistua eli kivuliasta liikesuuntaa helpotettua esimerkiksi manuaalisen käsittelyn tai harjoittelun kautta, alkaa ihminen käyttää kompensatorisia malleja toiminnassaan. Vaikka kipu alkaisi helpottaa, asiakas jatkaa toimintaa, jossa yhden segmentin käyttöä vältellään, tai sitä käytetään virheellisesti. Näin syntyy liikekontrollin häiriö. Näiden henkilöiden saama hyöty perinteisistä kuntoutusmalleista on vaatimaton tai lyhytkestoinen. Liikekontrollin häiriön hoitamisen pääkeino on liikehallinnan oppimisen harjoittelujakso, minkä aikana asiakas saa fyysisiä harjoitteita, joilla kontrollihäiriötä pyritään poistamaan sekä valmiuksia välttää kipua lisääviä asentoja. Tietoisuuden lisääntyessä kivun pelko ja aiempien kipua tuottaneiden liikkeiden välttäminen loppuu. 

Riittävän tarkka tutkiminen ja sitä kautta rankakipujen taustalla olevien syiden löytäminen on järkevä tapa aloittaa kuntoutus ja saada lopulta pysyvä apu kipujen ja ongelmien voittamiseksi. Fysioterapeutin tulisi nähdä asioita laajemmin, ei katsoa ja hoitaa vain yhtä niveltä. Rangan virheasennoista aiheutuu turhaa kuormitusta ympäri kehoa. Asennon korjaaminen biomekaanisesti optimaaliseksi onkin yksi tärkeimmistä tavoitteista kuntoutuksessa, koska kehon taloudellisempi toimintatapa mahdollistuu. Erikoistuminen manipulatiiviseen fysioterapiaan antaa lisää eväitä asiakkaan tutkimiselle ja hoitamiselle parhaalla mahdollisella tavalla. Käydessään meillä fysioterapiassa, asiakkaalla on etuna käyntiemme yhteydessä kuntosali Fressi Sykkeen veloitukseton käyttö, mikä sijaitsee aivan hoitohuoneen vieressä. Näin ollen jonkin yksittäisen harjoitteen läpikäyminen osana hoitokäyntiä on mahdollista ja sujuvaa, ja voimme varmistaa kuntoutumisen etenemisen käytännön tasolla parhaalla mahdollisella tavalla.

Nukkuma-asento voi provosoida niskakipuoireita. Niskatyyny yhdessä spesifisen niskaharjoittelun kanssa saattaa helpottaa kipuoireita merkitsevästi. Hieronta sekä mobilisaatio- ja manipulaatiohoidot helpottavat kipuoireita ja koettua lihasjännitystä. Tehokkaan lihasharjoittelun vaikutus on kiistaton, ja manuaalisia hoitoja voidaan suositella tukemaan harjoittelun etenemistä. Meillä on myynnissä Tempurin tyynyjä, joista voit tiedustella tarkemmin vastaanotolla.