Valikko Sulje

Rintarangan kivut

Rintarangan jäykistyminen ja siitä seuraavat ongelmat ovat erittäin yleisiä. Istumatyö, huono tai puutteellinen ergonomia, liikunnan puute, perinnölliset tekijät ja muut syyt johtavat usein rintarangan eli keskiselän jäykistymiseen. Rintarangan tehtävänä on mukailla hengityksen liikkeitä, mahdollistaa yläraajojen laajat liikeradat, sekä välittää ja vaimentaa voimia jotka tulevat kaula- ja lannerangasta. Rintarangan kipu tuntuu yleensä paikallisena kipuna lapojen välissä tai laajempana kiputuntemuksena yläselässä ja lapojen seudussa. Kipu saattaa lisääntyä syvään hengitettäessä tai yläselän taivutus- ja kiertoliikkeissä. Oireisiin saattaa kuulua myös päänsärkyä, etovan olon tunnetta, huimausta, ahdistuksen tunnetta tai yläraajojen puutumista.  Ei ole harvinaista, että rintarangan jäykistymisestä aiheutuvia ongelmia luullaan johtuvaksi jostain muusta ongelmasta tai sairaudesta. Joskus saatetaan esimerkiksi epäillä sydämestä tai keuhkoista johtuvia ongelmia. Usein kyse on niin kutsutusta fasettilukosta.

Rintarangan kiputilat ovat yleensä hyvänlaatuisia ja täysin hoidettavissa manuaalisten käsittelyiden ja siihen yhdistetyn harjoittelun avulla. Kivun lähde rintarankaperäisessä kivussa voi olla myös kaularanka. Kaularangan ongelmat voivat tyypillisesti heijastaa lapojen alueelle. Tästä seurauksena on lapojen välisen alueen lihasten jännittyminen ja nivelten “lukkiutuminen”.

Usein asiakas tulee vastaanotolle lannerangan tai kaularangan oireiden vuoksi. Harjoittelua on saatettu kohdistaa jo aiemmin kyseisille alueille, mutta ongelmat eivät ole korjaantuneet. Lanne- ja kaularangan sekä olkapään ongelmissa on aina syytä huomioida rintaranka osana kokonaisuutta. Liikekontrollia ohjatessa rankaan, on rintarangan asennon ja liikkeen kontrolli suhteessa oirealueeseen usein puutteellista, mikä aiheuttaa turhaa kuormitusta kaula- tai lannerankaan ja myös olkapään alueelle. 

Taustalla voi olla jo pitkään jatkunut liikkeen kontrollin häiriö tai liikehäiriö. Liikehäiriöillä tarkoitetaan rangan rajoittunutta liikettä. Liike voi olla rajoittunut ja kivulias yhteen tai useampaan liikesuuntaan. Tyypillisesti liikehäiriön aikana henkilöllä on voimakas lihasjännitys varsinkin taivutettaessa rankaa kivulloiseen liikesuuntaan. Välilevy, fasettinivel ja pehmytkudokset saattavat aiheuttaa kipua myös pitkittyneessä kaularankakivun vaiheessa, vaikkakin niiden aiheuttama kipu on yleensä äkillisen kivun syy. Liikehäiriöisen henkilön hoidon tavoite on normaalin kivuttoman liikkeen palauttaminen ja liikkeen pelkoa poistavien tekijöiden kumoaminen. Tarkasti kohdennettu ja asteittain harjoiteltu harjoitteluohjelma hyödyttää asiakasta. 

Liikehäiriöissä normaali fysiologinen liike on rajoittunut kivun kokemuksen vuoksi. Asiakkaat ovat hyvin tietoisia kivusta ja liikesuunnasta tai -suunnista, joissa kipua ilmenee. He pelkäävät kivuliasta liikesuuntaa, eivätkä halua tehdä provokatiivisia liikkeitä vaan pyrkivät välttämään kyseistä liikesuuntaa kokonaan (välttämiskäyttäytyminen). Yliherkkyys kivulle, virheelliset uskomukset, ja kivun kautta “toimiminen” johtavat kivun sentralisoitumiseen ja motorisen suojarefleksin vahvistumiseen. Pahimmillaan kipua aiheuttavan liikkeen jatkuva välttäminen johtaa siihen, että liikettä tuotetaan virheellisesti ja väärästä kohtaa, jolloin syntyy liikekontrollin häiriö. 

Liikkeen kontrollin häiriötiloissa kontrolli on heikentynyt oireilua aiheuttavassa liikesuunnassa, mutta samassa liikesuunnassa ei kuitenkaan ilmene liikerajoitusta, ja usein häiriötiloissa onkin tyypillistä, että potilaat käyttävät tiedostamattaan kaiken aikaa provokatiivisia asentoja ja liikemalleja. Asiakas ei kykene kontrolloimaan rangan asentoa staattisessa asennossa tai liikkeessä. Kyseessä on usein rankaa tukevien syvien lihasryhmien heikentynyt toiminta. Kipu voi ilmetä rangan liikkeen aikana, staattisen kuormituksen aikana tai vain taivutuksen liikeradan lopussa. 

Liikekontrollin häiriöissä kipua tuntuu esimerkiksi oireen saadessa alkunsa johonkin liikesuuntaan, rangan eteen- tai taaksetaivutukseen, sivutaivutukseen tai kiertoon. Tässä vaiheessa liike voi rajoittua, eli kyse on liikehäiriöstä. Jos ongelmaa ei saada ratkaistua eli kivuliasta liikesuuntaa helpotettua esimerkiksi manuaalisen käsittelyn tai harjoittelun kautta, alkaa ihminen käyttää kompensatorisia malleja toiminnassaan. Vaikka kipu alkaisi helpottaa, asiakas jatkaa toimintaa, jossa yhden segmentin käyttöä vältellään, tai sitä käytetään virheellisesti. Näin syntyy liikekontrollin häiriö. Näiden henkilöiden saama hyöty perinteisistä kuntoutusmalleista on vaatimaton tai lyhytkestoinen. Liikekontrollin häiriön hoitamisen pääkeino on liikehallinnan oppimisen harjoittelujakso, minkä aikana asiakas saa fyysisiä harjoitteita, joilla kontrollihäiriötä pyritään poistamaan sekä valmiuksia välttää kipua lisääviä asentoja. Tietoisuuden lisääntyessä kivun pelko ja aiempien kipua tuottaneiden liikkeiden välttäminen loppuu. 

Riittävän tarkka tutkiminen ja sitä kautta rankakipujen taustalla olevien syiden löytäminen on järkevä tapa aloittaa kuntoutus ja saada lopulta pysyvä apu kipujen ja ongelmien voittamiseksi. Fysioterapeutin tulisi nähdä asioita laajemmin, ei katsoa ja hoitaa vain yhtä niveltä. Rangan virheasennoista aiheutuu turhaa kuormitusta ympäri kehoa. Asennon korjaaminen biomekaanisesti optimaaliseksi onkin yksi tärkeimmistä tavoitteista kuntoutuksessa, koska kehon taloudellisempi toimintatapa mahdollistuu. Erikoistuminen manipulatiiviseen fysioterapiaan antaa lisää eväitä asiakkaan tutkimiselle ja hoitamiselle parhaalla mahdollisella tavalla.

Varaa aikasi tästä